Iota adscriptum (< lat., ”viereen kirjoitettu ioota”) on nimitys muinaiskreikassa esiintyvälle ääntymättömälle mutta normaalisti näyviin merkitylle iootalle, joka esiintyy diftongissa pitkän vokaalin α (ā), η (ē) tai ω (ō) jälkeen, toisin sanoen diftongeissa αι (āi), ηι (ēi) tai ωι (ōi).[1]
Pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan aina iota adscriptumina silloin kun:[1]
Muissa tapauksissa pitkää vokaalia seuraava ioota kirjoitetaan iota subscriptumina.[1] Translitteraatiossa ioota jätetään yleensä pois kummassakin tapauksessa.
Iota adscriptumin (samoin kuin iota subscriptumin) merkitseminen kehittyi kreikan ortografiaan bysanttilaisella kaudella 1000-luvulla.[1]
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search